Diagnostisten näyttöjen hyödyt verrattuna perusnäyttöihin ovat selkeät. Järjestimme aiheesta webinaarin 6.4.2021. Diagnostisten näyttöjen laadunvalvonnasta ja tiukentuvista suosituksista kertoi Miika Nieminen, professori Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksiköstä. Nieminen on myös Oulun yliopistollisen sairaalan ylifyysikko.
Näyttöjen suorituskyky heikkenee ajan saatossa, ja siksi on tehtävä säännöllistä laadunvalvontaa läpi näytön elinkaaren. Näyttöjen hankinta on usein delegoitu IT-osastolle, mutta siellä ei välttämättä ole asianmukaista osaamista juuri diagnostisten näyttöjen vaatimuksille tai asiantuntemusta arvioida katseluympäristön vaikutusta kuvalaatuun. Siellä missä kuvankatseluolosuhteet ovat heikommat, tarvittaisiin tarkempia näyttöjä.
Nieminen esitteli tutkimuksia, jotka selkeästi puoltavat tarvetta näyttöjen säännölliseen laadunvarmistukseen useammin kuin kerran vuodessa. Oulussa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, ettei perusnäyttö sovellu esimerkiksi keuhkokuvien katseluun. Maksimikirkkaus ja kuva-alkion koko vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä ammattilainen kuvasta näkee. Jos valaistusta on liikaa, ei perusnäytöltä nähdä keuhkomuutoksia, diagnostisilta näytöiltä taas nähdään. Harmaasävykalibrointi parantaa myös hammaslöydösten luotettavuutta ja havaittavuutta bitewing-kuvissa ja panoraamakuvissa.
Säteilyturvakeskus on Suomessa virallinen taho koskien radiologisia laitteita ja niiden laatukriteerejä. Nieminen totesi kuitenkin, ettei vaatimuksia ole kirjattu tarpeeksi selkeästi ja käytännön ohjeistus on hyvin ohutta. Tarve tarkemmalle ohjeistukselle on Suomessa suuri, kansainvälisesti ohjeistus on viety pidemmälle. Työ uuden kansallisen ohjeistuksen saamiseksi on käynnistynyt vuonna 2020 Sairaalafyysikot Ry:n ja SRY:n fyysikoiden toimesta. Pohjana käytetään kansainvälistä AAPM TG270-suositusta. Ohjeistuksessa huomioidaan myös monitorien käyttö eri erikoisaloilla (radiologia, hammasradiologia, isotooppilääketiede, sädehoito).
Laadunvarmistus jaetaan kahteen luokkaan, käyttäjätason laadunvarmistukseen ja tekniseen laadunvarmistukseen. Harmaasävykalibrointi on yksi tärkeimmistä teknisistä laatutoimenpiteistä, sillä se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten ihmissilmä havaitsee vierekkäisten harmaasävyjen erot.
Monitoreilla on ratkaiseva rooli kuvantamisketjun viimeisenä lenkkinä. Diagnostisia näyttöjä tarvitaan, jotta toiminta on potilasturvallista ja tehokasta. Näyttöjen ja kuvankatseluympäristön säännöllinen valvonta on ensiarvoisen tärkeää ja tiukentuvat suositukset sitä myös vaativat.