Järjestimme 26.11.2020 webinaarin diagnostisista näytöistä Hammashuollon käyttöön. Oulun yliopistollisen sairaalan tutkimuskoordinaattori Esa Liukkonen kertoi diagnostisten näyttöjen ja perusnäyttöjen eroista radiologisten kuvien katselussa.
Liukkonen on tutkimuksissaan todennut, etteivät terveyskeskuksissa käytettävät näytöt yleensä sovellu diagnostiikkaan. Ne tulisi vaihtaa DICOM-kalibroituihin näyttöihin. Terveyskeskuksissa kuvankatseluolosuhteet ovat myös erityisen epäedulliset radiologisten kuvien katseluun näytöiltä. Lääkärillä tulisi olla mahdollisuus muuttaa valaistusta helposti. Sekä radiologisissa yksiköissä että terveyskeskuksissa näyttöjen laadunvalvonta on Liukkosen kokemuksen mukaan toteutettu puutteellisesti tai sitä ei tehdä lainkaan. Säännöllinen diagnostisten näyttöjen laadunvalvonta tulisi ulottaa kaikkiin terveydenhuollon organisaatioihin. Radiologisten yksiköiden lääkäreiden ja terveyskeskuslääkäreiden kokemukset radiologisten kuvien katselusta näytöltä ovat myös olleet pääasiassa negatiivisia. Käyttäjät eivät itse tunnista näytön todellista suorituskykyä.
Diagnostiset näytöt luokitellaan primäärinäyttöihin ja sekundäärinäyttöihin. Primäärinäyttöjä tarvitaan diagnostiikassa ja niissä on tarkemmat laatukriteerit kuin sekundäärinäytöissä. Kuvantamisketjussa usein säästetään kuvankatselun olosuhteista, jolloin pilataan koko ketju. Kalliit kuvauslaitteet eivät auta, jos kuvankatseluolosuhteissa säästetään. Se on kriittinen viimeinen lenkki ennen lääkärin tekemää diagnoosia.
Näytöissä harmaasävyjen määrä on tärkeää, perusnäytöt eivät täytä siltä osin suosituksia. Perusnäytöissä kuva voi näkyä rakeisena, diagnostisella näytöllä pikselikoko on riittävän pieni, resoluutio riittävä ja kuva näin ollen tarkempi. Diagnostisissa näytöissä on myös laadunvalvonta-automatiikkaa, jota perusnäytössä ei ole. Diagnostisten näyttöjen käyttöikä on myös pidempi.
Diagnostinen näyttö on turvallinen, nopea ja helppo käyttää.