Kuvanäyttöjen laadunvarmistus tänään – Miika Nieminen, professori, Oulun yliopisto

Monitorien merkitystä kuvantamisketjun viimeisenä lenkkinä ei voida väheksyä. Järjestimme aiheesta webinaarin 22.9.2020. Kuvanäyttöjen laadunvarmistuksen tärkeydestä puhui Miika Nieminen, professori Oulun yliopiston lääketieteellisen kuvantamisen, fysiikan ja tekniikan tutkimusyksiköstä. Nieminen on myös Oulun yliopistollisen sairaalan ylifyysikko.

Näyttöjen laatu heikkenee ajan saatossa, siksi on tehtävä säännöllistä laadunvalvontaa. Oulun yliopistollisessa sairaalassa laadunvarmistusmittauksia on tehty vuodesta 2008, aikaisemmin kaksi kertaa vuodessa, säästötoimien vuoksi nykyään kerran vuodessa. Keskimäärin viidesosassa laitteita on laadunvarmistuksessa löydetty jotain vikaa. On selvää, että potilasturvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi tarvitaan laadukkaita diagnostisia näyttöjä ja uusimpaan tietoon perustuvaa laadunvalvontaa.

Katseluympäristö vaikuttaa myös kuvanlaatuun. Siellä missä kuvankatseluolosuhteet ovat heikommat, siellä myös tarvittaisiin tarkempia näyttöjä. Niemisen mukaan näyttöjen hankinta on usein delegoitu IT-osastolle, mutta valitettavasti useimmiten IT-palveluiden tieto näyttöjen vaatimuksista on puutteellista. 2000-luvun alkupuolella on alkanut tulla virallista ohjeistusta ja suosituksia näytöistä ja niiden laatuvaatimuksista. Säteilyturvakeskus on Suomessa virallinen taho koskien radiologisia laitteita ja niiden laatukriteerejä.

Laadunvarmistus jaetaan kahteen luokkaan, käyttäjätason laadunvarmistukseen ja tekniseen laadunvarmistukseen. Kerran viikossa käyttäjän kannattaa tarkistaa näytöt testikuvan avulla. Tekniseen laadunvarmistukseen sisältyy erilaisia tarkempia mittauksia ja siinä otetaan huomioon myös ympäröivä valaistus. Harmaasävykalibrointi on yksi tärkeimmistä teknisistä laatutoimenpiteistä. 

Nieminen esitteli myös erilaisia tutkimuksia, joita on tehty näyttöjen laadunvarmistuksesta. Erään tutkimustuloksen mukaan säännöllistä teknistä laadunvarmistusta on tehtävä useammin kuin kerran vuodessa. Toisessa tutkimuksessa todettiin, että maksimikirkkaus ja kuva-alkion koko vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä ammattilainen kuvasta näkee. Jos valaistusta on liikaa, ei perusnäytöltä nähdä keuhkomuutoksia, diagnostisilta näytöiltä taas nähdään. Diagnostisilta näytöiltä myös hampaiston leesiot näkyvät paremmin. Harmaasävykalibrointi myös parantaa hammaslöydösten havaittavuutta bitewing-kuvissa ja panoraamakuvissa.

Organisaatiosta usein puuttuu tieto siitä, mitä näyttöjä kannattaa mihinkin käyttötarkoitukseen ja -ympäristöön hankkia. Siihen on mahdollista saada apua esimerkiksi laitteiden toimittajilta, kuten Diviconilta.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitetta ei julkaista.

You may use these <abbr title="HyperText Markup Language">HTML</abbr> tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>

*